By Jouko Ranta
Eino Leino, Jean Sibelius ja Akseli Gallen-Kallela olivat uuden vuosisadan ensimmäisen vuosikymmenen suuria taitelijoita. Itsenäisen Suomen identiteetin rakentaminen oli vielä kesken ja heitä tarvittiin vielä pitkään.
Rakennustaiteessakin suosittiin kansallisromantiikkaa. Rakennettiin Helsingin rautatieasema, Tampereen tuomiokirkko, Kansallismuseo ja Kansallisteatteri.
Helsingin kivitaloissa näkyivät jo uuden ajan merkit: vesijohdot, viemärit ja sähkö. Myös ensimmäiset sähköllä toimivat raitiovaunut ilmestyivät katukuvaan. Tuloerot olivat kuitenkin suuret.
Hevosvetoinen Suomi oli muuttumassa. Koneiden, laitteiden ja moottorien aikakausi teki tuloaan. Ensimmäiset automobiilit olivat Suomessa kansalaisten ihmettelyn kohteina. Vielä 1900-luvun alkuvuosina auto oli maanteillä harvinainen näky. Maan ensimmäinen autokauppias oli Sergei Nikolajeff, joka vuonna 1905 avasi myyntiliikkeen ja korjaamon Helsinkiin. Jo muutaamaa vuotta aiemmin Suomeen oli ostettu ensimmäiset autot. Ensimmäisinä vuosina autoistumisen esteenä oli mm. se, että bensiini oli pitkään ostettava apteekista. Huoltoasemien verkko teki vasta tuloaan.
Politiikassa elettiin ensimmäisen sortokauden ja suurlakon vuosia. Eugen Schauman ampui Bobrikovin. Suomi sai yksikamarisen eduskunnan ja naiset äänioikeuden. Puoluelaitos syntyi. Päivälehti, Helsingin Sanomien edeltäjä, perustettiin. Ilmari Kianto kirjoitti "Punaisen viivansa".
Lisää aineistoa 1900-luvulta löytyy mm.
1910-luvulla vanha Eurooppa natisi liitoksissaan. Ensimmäisen maailmansodan juoksuhaudoissa oli paljon rumaa ja mutaa. Suomi pyristäytyi itsenäiseksi ja ajautui veljessotaan, jonka haavoja paikattiin pitkään. Arpia jäi paljon.
1910-luvun Suomi oli Mannerheimin Suomi. Valkoisten voitonparaatien takaa häämötti kuitenkin tasavaltainen maa, jonka ensimmäiseksi presidentiksi nousi luja laillisuusmies ja sovituksen puolustaja K.J. Ståhlberg. Sorretuille torppareille piti saada maata. Vankileirit oli viisasta tyhjentää.
Maiju Lassila, Juhani Aho, Joel Lehtonen, F.E. Sillanpää, Ilmari Kianto ja Eino Leino purkivat veljessodan ahdistusta, vaikka kirjallisessa tuotannossa oli myös kauneutta.
Hannes Kolehmainen juoksi Suomen maailmankartalle Tukholman olympialaisissa. "Rapakon takana" amerikansuomalaiset käynnistivät kuplettiperinteen, tunnetuimpana edustajana Hiski Salomaa. Ensimmäinen Suomea maailmalle esittelevä matkailufilmi valmistui.
Suomessa ylitettiin 1910-luvun puolivälissä tuhannen auton raja. Seuraavien vuosikymmenten aikana autokanta moninkertaistui siten, että 1930-luvulla autoja oli jo yli 40.000.
Vuosikymmen Koituksen mukaanSuhteellisuusteoria, espanjantauti, Venäjän vallankumous, ruostumaton teräs, leivänpaahdin. Ensimmäinen maailmansota. Paljon isoja ja vielä isompia asioita koetaan.
Suomessakin sattuu ja tapahtuu. Senaatti antaa itsenäisyysjulistuksen 1917. Seuraavana vuonna käydään verinen sisällissota. Suomeen ehditään valita kuningaskin.
Lisää aineistoa 1910-luvulta löytyy mm.
Iloinen ja helmeilevä 1920-luku keinahteli jazzin tahtiin. Uudet rytmit vapauttivat tapoja ja ajattelua. Vuosikymmenen tanssi oli tietysti charleston - muotitanssi Amerikasta. Kohta sitä sätkyttelivät polkkatukkaiset tytöt myös Suomen Helsingissä.
Ikävät asiat - kuten edellisellä vuosikymmenellä päättynyt kansalaissota - olivat taakse jäänyttä elämää.
Nyt oli aika katsoa eteenpäin. Ja katse oli läntisessä Euroopassa. Muodin tahdin määräsi silloinkin Pariisi - meillä tosin suomalaisilla sävyillä väritettynä.
Millainen maa Suomi sitten oli 1920-luvulla? Suomen asukasluku oli vajaat 3,4 miljoonaa. Avioliittokin oli kunniassa. Esimerkiksi vuonna 1920 Suomessa solmittiin 23.600 avioliittoa. Avioeroja oli vain 517.
Vuosikymmenen urheilijanimiä olivat mm. Hannes Kolehmainen, Paavo Nurmi ja Ville Ritola. Kirjallisuudessakin tapahtui. Ilmari Kianto kirjoitti "Ryysyrannan Joosepin" ja Mika Waltari esikoisteoksensa "Suuri illusioni". Tulenkantajat-ryhmän Olavi Paavolainen oli "Nykyaikaa etsimässä". Tunnettuja viihdetaiteilijoita olivat Hiski Salomaa, Matti Jurva, J. Alfred Tanner ja Georg Malmsten.
Vuosikymmen Koituksen mukaanPuhutaan iloisesta, jopa kultaisesta, 20-luvusta. Innovatiivinen se ainakin oli: Jazz! Chaplin! Kynsilakka! Autoilu! Art deco! Puskutraktori! Liikennevalot! Penisilliini, insuliini, C-vitamiini, laastari! Rautakeuhko! Yleisradiotoiminta! Mikki Hiiri valkokankaalla! Puhelinsoitto New Yorkista Lontooseen! Tutankhamonin haudan löytyminen! Atlantin ylitys lentokoneella! Jääkiekon maailmanmestaruuskisat! Selvyyttä atomin rakenteesta! Ymmärrys maailmankaikkeuden laajenemisesta!
Suomessa vääntö valtiomuodosta oli ratkennut. Ei sitä kuningaskuntaa sitten tullutkaan. Vuoden 1919 hallitusmuodon perustava lähtökohta on se, että valtiovaltaa kuuluu Suomessa ”kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta”. 1920-luvulla parlamentarismi oli kovassa testissä.
Lainsäädännön perustaa luotiin jyrkkien poliittisten vastakohtaisuuksien oloissa. Vuosikymmeneen mahtuu niin heimosotia, läskikapinaa kuin Lapuan liikettäkin. 1920-luvulla hyväksyttiin useita yhteiskuntaa perustavasti muovanneita lakeja, esimerkiksi nämä: sukunimilaki (1920), yleinen oppivelvollisuuslaki (1922), asevelvollisuuslaki, Lex Kallio (laki maan hankkimisesta asutustarkoituksiin), köyhäinhoitolaki, laki avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista (1922), uskonnonvapauslaki (1922) ja avioliittolaki (1929). Kansaa puhuttivat myös kieltolaki ja niin sanotut kommunistilait. Koko vuosikymmenen voimassa ollut kieltolaki tarkoitti alkoholin myymis- ja valmistamiskieltoa. Kommunistilait tulivat voimaan vuosikymmenen lopussa, ja niillä kiellettiin kaikki kommunistiseksi katsottu poliittinen toiminta.
Taiteet kukoistivat. Kirjailijaryhmä Tulenkantajat avasi ovia Eurooppaan. Vuosikymmenen merkittäviä kirjailijanimiä olivat muun muassa Uuno Kailas, Ilmari Kianto, Olavi Paavolainen, Edith Södergran, Katri Vala ja Mika Waltari. Kunnianhimiosia teoksia ilmestyi Ryysyrannan Joosepista Suureen illusioniin – kaikki tuntui olevan sanataitureillekin mahdollista.
Musiikissa loistivat Leevi Madetoja, Aarre Merikanto, Jean Sibelius ja monet muut. Arkkitehtuuri oli voimissaan, niminä muun muassa Eliel Saarinen ja Alvar Aalto.
Elokuvia tehtiin ja katsottiin ahkerasti. Näin vuosikymmentä kuvataan Suomen kansallisfilmografia -verkkosivuilla: ”1920-luvusta muodostui suomalaisen mykkäelokuvan nousukausi, jota hallitsivat Suomen ensimmäinen ja pitkäikäisin teollinen elokuvayhtiö Suomi-Filmi Oy ja sen rautainen toimitusjohtaja-ohjaaja Erkki Karu. Vuosina 1919–29 Suomessa valmistui 56 pitkää elokuvaa.” Vuosikymmenen elokuvia olivat muun muassa Ollin oppivuodet (1920), Nummisuutarit (1923), Koskenlaskijan morsian (1923), Tukkijoella (1928).
Suomi-Filmi julkaisi 1922 ulkoministeriön tilaaman mainoselokuvan Finlandia.
Lisää aineistoa 1920-luvulta löytyy mm.
Kauniita naisia ja pirtun salakauppaa. Siinä Suomen 1930-luvun kepeämpi puoli. Tumma kaunotar, kauppa-apulainen Ester Toivonen kruunattiin Miss Euroopaksi ja Algot Niska oli pirtun salakuljetuksen kruunaamaton kuningas, kunnes kansa äänesti kieltolain kumoon vuonna 1932. Ester Toivonen kieltäytyi Hollywoodin tarjoamasta elokuvasopimuksesta, mutta esiintyi kotimaassa kuudessatoista elokuvassa.
Valentin Vaalan elokuvassa "Kaikki rakastavat" esiintyi ensi kertaa yhdessä sankaripari Tauno Palo ja Ansa Ikonen. Olavi Paavolainen matkusti maailmalla "Kolmannen valtakunnan vieraana". Vielä suurempi tapaus oli se, kun Frans Emil Sillanpää sai kirjallisuuden Nobelin palkinnon. Myös arkkitehti Alvar Aalto nousi kansainväliseen maineeseen.
Vuosikymmenen kuuluisin hevonen oli Sigfrid Ruuttusen Hilppa-tamma, joka aiheutti Nivalan konikapinan. Taustalla oli yleimaailmallinen lama ja pakkohuutokauppojen vyöry, kun taloja joutui vasaran alle.
1930-luku oli Suomessa ja muualla maailmassa kärkevien aatteiden vuosikymmen. "Heil Hitler, meil Kosola. Me teemme mitä tahdomme", uhosivat Lapuan liikkeen kannattajat hyökätessään kommunistejä vastaan. Lapuan liike päättyi lähes kolmen vuoden uhon jälkeen Mäntsälän kapinaan. Se on maailmanhistorian ainoa kapina, joka on kukistettu radion avulla, presidentti Svinhufvudin radiopuheella.
Vuosikymmenen loppupuolta hallitsi jo suursodan varjo, johon Suomikin tuli kytkeytymään ja jonka hinta tulisi olemaan kova.
Vuosikymmen Koituksen mukaanSaksassa nousi 1933 valtaan Adolf Hitler ja ensimmäiset keskitysleirit perustettiin. Neuvostoliitossa Josef Stalin kylvi tuhoa ”puhdistuksineen”.
Svinhufvud korosti uudenvuodenpuheessaan 1935 sovun ja sovinnollisuuden merkitystä, mutta maailma kulki päinvastaiseen suuntaan. Toinen maailmansota alkoi. Talvisota alkoi.
Toki vuosikymmeneen mahtuu monenlaista muutakin, niin pulaa kuin siitä nousemistakin. Kieltolaki päättyi 5.4.1932 kello 10.00. Tähän on totuttu viittaamaan numerosarjalla 543210.
Ensimmäinen suomalainen äänielokuva Sano se suomeksi valmistui 1931. Suomi sai myös ensimmäiset varsinaiset filmitähtensä: Siiri Angerkoski, Regina Linnanheimo, Ansa Ikonen, Tauno Palo ja niin edelleen.
Moni klassikkokirja näki päivänvalon, esimerkiksi Tehtaan varjossa (1932), Janne Kubik (1932) ja Alastalon salissa (1933). Hella Wuolijoki aloitti Niskavuori-sarjansa 1936. F. E. Sillanpää sai 1939 Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Kalevalan satavuotisjuhlavuotta vietettiin näyttävästi 1935.
Radiosta tuli suosittu väline, ja Yleisradio alkoi esittää muun muassa kuunnelmasarjaa Suomisen perhe (1938). Rytmimusiikin suosio kasvoi, ja sellaiset ryhmät kuin Dallapé ja Harmony Sisters nousivat kansan suosioon. Olavi Virta levytti ensimmäisen kerran 1939. Iskusävelmä, iskelmä, iskostui suomalaiseen tajuntaan.
Myös arkkitehtuuri ja muotoilu olivat voimissaan. Esimerkiksi Alvar Aalto loi 30-luvulla monet tunnetuimmista töistään. Helsinkiin rakennettiin vuodeksi 1940 suunniteltuja olympialaisia varten Olympiastadion.
Lisää aineistoa 1930-luvulta löytyy mm.
1940-luvun alkupuolta leimasi sota ja jälkipuolta tuhkasta nousu. Sodalla oli monet kasvot. Se oli myös lasten, äitien ja kotien sotaa murhetta, puutetta ja kurjuutta vastaan. Koko kansakunta oli liikkeessä - itään hyökättiin ja länteen paettiin. Suomi siirtyi heti sodan ensimmäisinä vuosina säännöstelytalouteen. Kotona haisi lanttu ja kahvi oli korviketta.
Sota jätti jälkensä myös viihteeseen. Naapurista sepiteltiin pilkkalauluja ja omaa väkeä viihdytettiin asemiesilloissa ja rintamakiertueilla. Korpraali Möttönen ja "viheltävä vänrikki" olivat aikansa taidetta. Asemiesiltojen suosikki oli Henry Theel, 40-luvun viihteen suuri nimi. Valtosen sisarusten eli Harmony Sistersin "Kodin kynttilät" ja "Sulle salaisuuden kertoa mä voisin" kuuluivat sotavuosien suosituimpiin iskelmiin.
"Valoa Aunukselle" toi Pekka Tiilikaisen johtama rintamaradio ja Jahvetti hoiti radiossa omalla asenteellaan kirjelaatikkoa. Moskovassa puhui eri säveltä "Tiltu".
Sodan päätyttyä kansa rakensi ja valta vaihtui. Evakot piti asuttaa, orvot elättää, sotasyylliset tuomita, Porkkala luovuttaa ja sotakorvausjunat täyttää. Paasikivellä oli "hirmuista", vaikka apuna oli Kekkonen. Entisistä vihollisista leivottiin ystäviä ja Yleisradion pääjohtajaksi nousi suoraan vankilasta Hella Wuolijoki, kiitettyjen Niskavuori-kirjojen tekijä. Olavi Paavolainenkin vaihtoi puolta ja kirjoitti "Synkän yksinpuhelun". Myös Mika Waltarin mestariteos "Sinuhe egyptiläinen" näki aamunkajon.
Ajan tähtiä olivat Ansa Ikonen ja Tauno Palo.
Vuosikymmen Koituksen mukaanSuomen ja Neuvostoliiton välinen talvisota päättyi 1940, ja jatkosota alkoi 1941. Jatkosota päättyi 1944. Pohjoisessa sodittiin Lapin sotaa vielä huhtikuun 1945 loppuun. Toinen maailmansota päättyi 1945, kun Yhdysvallat oli pudottanut ydinpommit Japaniin. Pariisin rauhansopimus allekirjoitettiin 1947, YYA-sopimus solmittiin 1948, Nato perustettiin 1949.
Sotien alkamiset ja loppumiset on helppo luetella. Vaikeampi on kertoa siitä tapahtumien kirjosta ja inhimillisen kärsimyksen määrästä, jota sodat tarkoittavat. Sanoja toki on, sellaisia kuin pommitukset, kaatuneet, keskitysleirit, ydinpommit, alueluovutukset, evakot ja niin edelleen.
Kuumia sotia seurasi kylmä sota. Termiä kylmä sota käytti ensimmäisenä tiettävästi kirjailija George Orwell esseessään ”You and the Atomic Bomb” vuonna 1945. Kylmän sodan aseista merkittävimpiä olivat sanat, joita käytettiin propagandan sekä muun ihmisiin ja kokonaisiin kansakuntiin vaikuttamisen välineinä. Toki propaganda oli voimakasta niiden kuumienkin sotien aikana. Kielenkäytössä rakennettiin kansakuntia ja yllytettiin niitä myös toisia kansakuntia vastaan.
Sodanjälkeisiin vuosiin on viitattu Suomessa paitsi jälleenrakentamisen aikana myös vaaran vuosina. Ilmaus tuli yleiseen tietoon Lauri Hyvämäen kirjan Vaaran vuodet 1944–1948 myötä (1954). Suomessa pelättiin kommunistista vallankaappausta ja Neuvostoliiton miehitystä. Osittain tätä pelkoa myös lietsottiin antikommunistisissa piireissä.
Kaikesta katkeruudesta ja kalmankatkusta huolimatta elämä jatkui. 1940-luku synnytti paljon uutta: muovin, rintamamiestalot, astiankuivauskaapit, televisiolähetystoiminnan ja niin edelleen. Vuosikymmenen merkkitapahtumia olivat myös Kielitoimiston ja Tippaustoimiston syntyminen!
Eikä tässä suinkaan vielä kaikki. 1940-luvulla näkivät päivänvalon niin Sinuhe egyptiläinen kuin muumitkin. Sekä suuret ikäluokat.
Lisää aineistoa 1940-luvulta löytyy mm.
1950-luku oli Suomessa rakentamisen ja nousun vuosikymmen. Ajan henki oli avara ja kansainvälistyvä. Ikkunoita avattiin ulkomaille reippaaseen tahtiin.
Kun Armi kruunattiin maailman kauneimmaksi ja kun Helsinki oli olympialaisten isäntä, tuntui kuin koko maailma olisi katsonut Suomeen.
Olympiakisojen aattona Helsinkiin saapui ulkomaisia edustusjoukkueita ja kisaturisteja kautta maailman - sekä 720.000 pulloa Coca-Colaa! Helsingin katukuvassa nähtiin ensimmäistä kertaa "tummia poikia".
Keksittiin myös nuoriso ja nuorisokulttuuri. Kun teinisuosikki Paul Anka piipahti Linnanmäellä, nilkkasukkiin sonnustautunut ponihäntäyleisö kiljahteli riemusta. Toista ääripäätä edusti rillumarei-kulttuuri niin musiikissa kuin elokuvissa: Reino Helismaa, Jorma Ikävalko ja Toivo Kärki. Tanssilavoilla soi kaihoisa tango Olavi Virran ja Annikki Tähden tulkitsemana.
Tarva tarjoili aikuisille aamukahveja ja Markus-setä pakkosyötti lapsille kaurapuuroa. Vuosikymmen oli radion vuosikymmen, mutta tv teki jo tuloaan. Lehtijuttujen kautta Suomi murehti Kyllikki Saarta.
Vuosikymmenen suuria tapahtumia oli myös "Tuntematon sotilas" Väinö Linnan kirjana ja Edvin Laineen elokuvana. Kirjallisuudessa vallitseva suuntaus oli modernismi.
Paasikiven ja Kekkosen johdolla maa rakensi ystävyyttä naapuriin. Kun sotakorvaukset oli maksettu ja Porkkalakin palautettiin, Suomi saattoi hengähtää vapaammin.
Vuosikymmen Koituksen mukaanAjan ja tapahtumien riento on kiivasta: Korean sota, Algerian sota, siirtomaapolitiikka, Argentiinan sotilasvallankaappaus, Suezin kriisi. Mannerheim kuolee, Stalin kuolee. Kuubassa valtaan nousee Fidel Castro, Suomessa Urho Kaleva Kekkonen.
Helsingissä järjestetään olympialaiset 1952. Suomessa on 1956 yleislakko.
Mitä kaikkea vuosikymmen toikaan tullessaan? Kaikkea! That’s All Right! Rokki, Brylcreem, poninhäntä, Elvis Presley, Bill Haley, Brigitte Bardot, James Dean, Armi Kuusela, Olavi Virta, Pelé, Emil Zátopek, Laika-koira, Barbiet, Minigrip-pussit, ensimmäiset väritelevisiot, sydämentahdistin, poliorokote, DNA:n rakenteen selvittäminen, ensimmäinen sukupuolenkorjausleikkaus, ensimmäinen munuaisensiirto, ensimmäiset Eurovision laulukilpailut, ensimmäiset F1-ajot... Sputnik 1 ammutaan avaruuteen 1957.
Maailmapolitiikan kylmistä tuulista ja konfilikteista huolimatta 1950-lukua leimaa myös optimismi, osin jopa yltiöoptimismi. Kehitys kehittyy, ja keksintöjä tehtaillaan. Pitkien ja pimeiden sotavuosien jälkeen kaikki tuntuu mahdolliselta. Ajatellaan esimerkiksi, että lentoautot tulevat pian markkinoille.
Vuosikymmen on myös kiivaan kielellisen kehityksen aikaa. Vaikutteita suomeen imetään erityisesti englannista. Nuorisokulttuuri lättähattuineen, rasvatukkineen, rokkareineen ja niin edelleen tuottaa uutta sanastoa ja uudenlaisia itseilmaisun tapoja. Markkinat vapautuvat säännöstelystä, mikä näkyy muun muassa mainonnan lisääntymisenä: 1950-luvun alussa mainostetaan erityisesti tupakkaa, viinaa ja makeisia. Koteihin hankitaan ensimmäiset televisiot ja vinyylilevysoittimet. Rillumarei ja korkeakulttuuri vääntävät kättä.
Vuosikymmenen merkkitapahtumista osa on kirjallisia. Vuonna 1954 ilmestyy Väinö Linnan Tuntematon sotilas. Niin Veijo Meri, Paavo Haavikko kuin Veikko Huovinenkin julkaisevat ensimmäiset teoksensa.
Lisää aineistoa 1950-luvulta löytyy mm.
1960-luvulla Suomi harppasi ennätysvauhtia urbaaniin nykyaikaan. Entinen maatalouskansa muutti betonisiin lähiöihin ja napsautti televisiostaan auki ikkunan moderniin maailmaan.
Ihminen kävi avaruudessa ja lopulta kuussa. Kodit varustettiin jääkaapein, pesukonein ja pölynimurein. Edistysuskoa varjostivat kuitenkin monet kriisit ja tragediat: Kuuban ohjuskriisi, rotusyrjintä, presidentti Kennedyn ja Martin Luther Kingin salamurhat, Vietnamin ja Biafran sodat, Tsekkoslovakian miehitys. Suomikin sai muistutuksen kylmästä sodasta, kun Neuvostoliitto vaati nootissaan sotilaallisia konsultaatioita.
Ulkomaan elävät olivat Suomessa vielä harvinaisia nähtävyyksiä, eikä nainen päässyt ravintolaan ilman seuralaista. Uudet, hämmentävät ajatukset ravistelivat kuitenkin perinnäisarvoja.
Pojat kasvattivat pitkää tukkaa Beatlesin innoittamina, tytöt pukeutuivat minihameisiin, abstrakti taide kummastutti, Hannu Salaman romaani loukkasi uskonnollisia tunteita, kulttuuriradikaalit mursivat seksitabuja, ylioppilaat kapinoivat, pasifistit kieltäytyivät asepalveluksesta, hipit olivat epäsiistejä, ja Eino S. Revon johtamassa Yleisradiossa hoilattiin viisuja yhteiskunnan epäkohdista. Köyhtyvän maaseudun protesti kanavoitui vennamolaisuuteen.
Median ja viihteen merkitys kasvoi huimasti. Ajan pop-idoleja olivat Danny, Kirka, Carola, Katri Helena ja monet muut. Hymy-lehti kohahdutti rohkeilla aiheillaan. TV:ssä ja radiossa viihdyttivät Jatkoaika, Tarvajärven kilpailut. Spede ja G. Pula-aho, tietovisat ja Heikki ja Kaija. Lapsia ihastuttivat Kylli-täti ja Onni-klovni. Rallikuskit nousivat hiihtäjien, mäkimiesten ja keihäänheittäjien rinnalle autoistuvan Suomen uusiksi urheilusankareiksi.
Vuosikymmen Koituksen mukaan1960-luku on jäänyt historiaan monien järistyttävien tapahtumien vuosikymmenenä. 1961 Juri Gagarin käy ensimmäisenä ihmisenä avaruudessa, ja 1969 tehdään ensimmäinen miehitty kuulento (Apollo 11). Algeria, Kenia ja monet muut Afrikan maat itsenäistyvät. Kuvat sodista ja kurjuudesta eri puolilta maailmaa leviävät tehokkaasti lehdistössä ja televisiossa. Biafran nälkäiset lapset jäävät Suomen lasten mieliin ikuisiksi ajoiksi.
1964 alkaa Vietnamin pitkä sota. Historiallisia merkkipaaluja on lukemattomia: Berliinin muurin rakentaminen 1961, Kuuban ohjuskriisi 1962, John F. Kennedyn murha 1963, kuuden päivän sota Lähi-idässä 1967, Martin Luther Kingin murha 1968, Prahan kevät 1968 ja niin edelleen. Euroopassa 1960-luku on talouskasvun kautta, EU-maiden keskinäisestä kaupasta poistetaan tullit.
1960-lukuun mahtuu isoa ja pientä: E-pillerin keksiminen, ESKOn eli Elektronisen SarjaKOmpuuterin valmistuminen Teknillisessä korkeakoulussa, mikropiirien kehittämisen aloittaminen, noottikriisi, muuttoliike Itä- ja Pohjois-Suomesta Etelä-Suomeen ja Ruotsiin, kansalaisoikeustaistelu Yhdysvalloissa. Beatles, Muhammad Ali, Woodstock. Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogian valmistuminen ja Edvin Laineen kirjasta ohjaama elokuva. Kravun kääntöpiiri, Pentti Saarikosken epäsiveelliseksi arvioitu ja takavarikoitavaksi määrätty suomennos Henry Millerin teoksesta. Mikko Niskasen Käpy selän alla. Reporadio, Sadankomitea, Vanhan valtaus.
Toukokuu 1968 muistetaan Pariisin opiskelijamellakoista. Monia yhteiskunnassa ja elämäntavoissa tapahtuneita muutoksia aletaan yhdistää kuusikymmenlukulaisiin. Tabuihin tartuttiin tomerasti: uskontoon, ulkopolitiikkaan ja seksuaalisuuteen.
Lisää aineistoa 1960-luvulta löytyy mm.
1970-luvulla keksittiin suomirock, kuljettiin leveälahkeisissa farkuissa ja venäläisissä kukkahuiveissa, kiivailtiin ideologioista, kuunneltiin c-kasetteja ja katsottiin kahta tv-kanavaa.
Valistava holhous oli päivän sana: rasvasota alkoi, tupakan mainonta kiellettiin, sarjakuvien vahingollisuutta puitiin. Kapakat sulkeutuivat varhain, mutta ruokapuodeista sai jo keskiolutta. Hampurilaisetkin saapuivat Suomeen.
Televisioon tulivat värit. Ruudusta seurattiin Karpoa, tietoiskuja, Iltatähteä, Ilkamia, Rintamäkeläisiä, Kesäkeittiötä ja Heikkopeikkoa. Vuosikymmenen äänimaisemaa loivat Hurriganes, Hector, Juice, Pelle Miljoona, Teddy ja Tigers, Irwin, Marion, Vicky, euroviisut ja Finnhitsit. Suurin urheilusankari oli Lasse Viren, misseinä hurmasivat Johanna Raunio, Armi Aavikko ja Anne Pohtamo.
Muodissa olivat mikrohousut ja hapsuliivit, paksupohjakengät ja räikeät värit. Miehet kasvattivat viiksiä ja pulisonkeja. Kansainvälisyyteen totuteltiin interraililla, etelänmatkailulla ja vodkaturismilla.
Vahvaa Neuvostoliittoa varottiin ärsyttämästä. Idänsuhteiden korvaamattomaksi takuumieheksi uskotun presidentti Kekkosen toimikautta jatkettiin poikkeuslailla ilman vaaleja. Vasemmistoaatteet viehättivät nuoria, ja kouluja myöten käytiin ankaraa sanasotaa.
Puolueeton Suomi isännöi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokousta. Chilessä tapahtui sotilasvallankaappaus, USA:ssa presidentti kaatui Watergate-skandaaliin, Iranissa tehtiin islamilainen vallankumous. Lähi-idän konflikti synnytti öljykriisin, ja Suomessakin säästettiin sähköä. Loviisa sai atomivoimalan, Seutula koki kaksi konekaappausta, ja vuosikymmenen lopussa alkoi lama. Koijärvi-liike ja Lepakkoluolan valtaus kylvivät kansalaistottelemattomuuden siemenen.
Vuosikymmen Koituksen mukaanMillä kielellä kertoa 1970-luvusta? Mitä kaikkea vuosikymmeneen mahtuukaan? Kaikkea!
Tässä satunnaisessa järjestyksessä tuota kaikkea kuvaavia ilmauksia: C-kasetti, mikroprosessori, taskulaskin, rasvasota, Pohjois-Karjala-projekti, Alkon Häirikkö-valistuskampanja, väritelevisio, liitokiekko (frisbee), interrail, etelänmatkat, vodkaturismi, euroviisut, Finnhits, Reporadio, Televisioteatteri, Nuorten sävellahja, Jokamiehen sävelradio, Suosikki, pulisongit, leveälahkeiset farkut, mikrohousut, bleiseri, puukengät, paksupohjakengät, Hai-saappaat, vakosametti, tuulitakki, suomirock, hippi, punkkari, diinari, disko, niitit, irokeesit, Teiniliitto, liennytys, suomettuminen, Vietnamin sota, kilpavarustelu, rautaesirippu, YYA, UKK, SEV, Zavidovo, ETYK, EEC, Salora, Valco, kansanrintama, Korpilampi, konsensus, hätätila, taistolaisuus, myllykirje, Koijärvi, luonnonsuojelu, feminismi, aluepolitiikka, peruskoulu.
Televisiosta – kanavia oli kaksi – katseltiin Hannu Karpoa, tietoiskuja, Iltatähteä, Ilkamia, Tankki täyteen -sarjaa, Rintamäkeläisiä, Kesäkeittiötä, Heikkopeikkoa, Peyton Placea, Lauantaitansseja, Tuplaa tai kuittia, Hanskia, Naapurilähiötä, Spedevisiota, Levyraatia, Myrskyluodon Maijaa, Mennään bussilla -sarjaa ja niin edelleen. Sekä tietenkin olympialaisia ja missikisoja: juoksijasankariamme Lasse Viréniä, missejämme Anne Pohtamoa ja Armi Aavikkoa. Pikku Kakkonen ja lottoarvonnat aloitettiin. 1970-lukua ovat myös Tähtien sota, James Bond, Kummisetä, Happy Days, Kolmannen asteen yhteys ja Juuret sekä Kahdeksan surmanluotia ja Uuno Turhapuro. Kalle Päätalo aloitti Iijoki-sarjansa, Samuli Paronen julkaisi aforismikokoelman Maailma on sana ja Heikki Turunen Simpauttajan. Hurriganes tykitti Get Onin 1974, seuraavana vuonna Juice lauloi Syksyn sävelen. Olen työtön, julisti Pelle Miljoona 1977.
Vuosikymmeneen mahtuu monenlaista poliittista kuohuntaa niin Suomessa kuin maailmallakin. Tähän tapaan 1970-lukua kuvataan Ylen Suomi 100 -juhlavuosisivustolla:
”Julkisessa keskustelussa 1970-luku on määrittynyt ennen muita kahdesta suuresta kertomuksesta. Toisen teemana on suomettuminen, toisen taas hyvinvointivaltion kehittyminen.” Näin kiteyttää 1970-luvun olemusta poliittisen historian tutkija Pauli Kettunen kirjoituksessaan Kirkuvan harmaa vuosikymmen (2006).
Kettusen mukaan Suomessa näkyi 70-luvulla ”Marimekon paitojen ja raitojen, taistolaistyttöjen kukkahuivien sekä puna- ja sinipaitojen lisäksi monia harmaan sävyjä”. Harmaudella hän viittaa muuttoliikkeen myötä hiljentyneeseen maaseutuun, suurten kaupunkien betonilähiöihin, sähkövalon säästämiseen öljykriisin myötä, mustavalkotelevision harmaisiin pukeutuneisiin tupo-herroihin sekä myös ”sosiaalisten ristiriitojen epäpolitisointiin ja kansallista kilpailykykyä vaalivaan konsensukseen”.
Lisää aineistoa 1970-luvulta löytyy mm.
1980-luvulla päättyi Urho Kekkosen yli 25-vuotinen presidenttikausi. Mauno Koiviston Suomi innostui kulutuksesta ja glamourista. Olkatoppauksilla oli kulta-aikansa.
Vuosikymmen toi mukanaan vhs-nauhurit, mikroaaltouunit, kotimikrot, tietokonepelit, Rubikin kuution, Trivial Pursuitin, solariumit ja bodauksen. Pankkien tarjoama halpa raha sai monet havittelemaan rikkauksia pörssipelillä. Aikakauden symbolihahmoiksi nousivat "jupit", nuoret menestyvät ja nautintoja janoavat kaupunkilaiset.
1980-luvun kotimaisia tähtiä olivat Hanoi Rocks, Dingo, Tuomari Nurmio, Eppu Normaali, Popeda, Paula Koivuniemi, Jamppa Tuominen, Arja Koriseva, Matti ja Teppo. Tangomarkkinat aloittivat. Kaupalliset radiot syntyivät, ja musiikkia tarjosivat myös Rockradio, musavideot ja Heli Nevakareen Rockstop. Jotkut epäilivät koko rockin olevan peräisin Saatanasta.
Televisiossa viihdyttivät Hukkaputki, Veli Puolikuu, Faksa homma, Reinikainen, Metsolat, Rölli ja Pelle Hermanni. Suomi sai myös kaupallisen kanavan ja kaapeli-tv:n. Vuosikymmenen muita kulttuurinimiä olivat mm. Rosa Liksom, Anna-Leena Härkönen, Arto Melleri, Jouko Turkka, Jumalan teatteri ja Kaurismäen veljekset. Kilpakentillä kunniaa niittivät Marja-Liisa Kirvesniemi, Matti Nykänen, Kike Elomaa ja Keke Rosberg.
Ukrainalaisessa Tsernobylin ydinvoimalassa räjähti. Argentiina ja Englanti sotivat Falklandin saarista. Neuvostoliitossa alkoi uudistuspolitiikka. Vuosikymmenen lopussa Berliinin muuri murtui ja koko Itä-Euroopan sosialistisen järjestelmän romahdus alkoi.
Vuosikymmen Koituksen mukaanKasari oli hyvinvointivaltion vahvistumisen ja taloudellisen kasvun aikaa. Urho Kekkosen aika päättyi, mutta Neuvostoliitto pysyi. Poliittinen konsensus etenkin ulkopolitiikasta oli edelleen laajaa. Ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimusta (YYA) itänaapurin kanssa jatkettiin kahdellakymmenellä vuodella 1983. Samalla Suomi lähentyi länttä: Suomessa otettiin eurooppalaiseen tapaan käyttöön kesäaika 1981, Suomesta tuli Euroopan vapaakauppajärjestön (EFTA) täysjäsen 1986 ja Euroopan neuvoston jäsen 1989. Suomen Pankki vapautti luottojen hakemisen 1986, ja yritykset alkoivat hakea innokkaasti lainoja ulkomailta.
Maailmalla tapahtui monenlaista mullistavaa. John Lennon murhattiin 1980. Ronald Reaganista tuli Yhdysvaltain presidentti 1981. Neuvostoliiton johtaja Leonid Brežnev kuoli 1982. Vuonna 1985 johtoon nousi uudistusmielinen Mihail Gorbatšov, joka iskosti tajuntaamme sellaiset sanat kuin glasnost ja perestroika. Britanniaa hallitsi rautarouvaksi kutsuttu Margaret Thatcher, thatcherismin äiti. Ruotsissa Olof Palme murhattiin 1986. Berliinin muuri murrettiin 1989.
Kasaria on kuvattu voimakkaan kehityksen ja optimismin aikakaudeksi. Maailmanpolitiikassakin alkoivat puhaltaa liennytyksen tuulet.
Tässä joitakin kasari-ilmiöitä, vuosikymmenen uutuuksia tai vuosikymmenen aikana yleistyneitä asioita: kotitietokone, elektroniikkapeli, Tetris, Commodore 64, langaton puhelin, NMT-verkko, hymiö, teksti-tv, kotivideo, vhs- ja beta-nauhuri, cd-levy, pankkiautomaatti, muoviraha, paikallisradio, radiomainos, latinankieliset radiouutiset, vohvelirauta, leipäkone, Rubikin kuutio, roolipelit, aids, tiputanssi, lambada, osakepelaaminen, kasinotalous, Tšernobyl, Rockradio, Jumalan teatteri, seksilomat, City-lehti, Radio-City, Sumiaisten poikamiespankki, Helsingin metro, rasvaretket Ruotsiin.
Lisää aineistoa 1980-luvulta löytyy mm.
Lama masensi 1990-luvun alkua, leipäjonot mutkittelivat pitkin katuja ja yrityksiä ja pankkeja kaatui.
Heikko taloustilanne aiheutti suurtyöttömyyden. Pankit joutuivat suuriin vaikeuksiin muun muassa riskialttiiden operaatioiden vuoksi, ja seurauksena oli pankkikriisi. Kierrätys ja ympäristöystävällisyys nostivat päätään, jolloin kirpputorien suosio kasvoi.
Mallia pukeutumiseen otettiin poika- ja tyttöbändeiltä, joista Spice Girlsin suosiota verrattiin 1960-luvun Beatlemaniaan. Elektroninen tanssimusiikki marssi esiin Suomessakin, kun eurodance valtasi levylautaset, joissa pyöri yhä useammin cd-levy. 1990-luvun alun lama teki iskelmälle hyvää, kun popparitkin alkoivat levyttää murheisia mollimelodioita työttömien iloksi.
Vuosikymmenen loppuun ehdittäessä puhuttiin Suomesta uuden teknologian edeläkävijänä. Kännykät yleistyivät vauhdilla ja tietokoneista tuli joka kodin perustavaraa.
Neuvoa antavan kansanäänestyksen jälkeen hallitus päätti noudattaa tulosta ja Suomi liittyi EU:n jäseneksi. Kaduilla käveli vastaan yhä useampia ulkomaaneläviä ja turkisliikkeiden ikkunoihin ilmestyi vihaisia iskulauseita. Kansa suri Walesin prinsessaa ja autolautan uhreja. Leijonien MM-kulta ja Mika Häkkisen menestys nostattivat suomalaisten itsetuntoa ja uskoa tulevaan.
Vuosikymmen Koituksen mukaanMitä armotonta 1990-luvulla eli ysärillä oikein tapahtui? Monenlaista: Rautaesirippu murtui. Neuvostoliitto romahti 1991. Viro, Latvia, Liettua ja monet muut entisen Neuvostoliiton osista itsenäistyivät. Varsovan liitto lakkautettiin 1991. Saksat yhdistyivät, Balkanilla sodittiin, Jugoslavia hajosi. Euroopan yhteisöstä muodostettiin 1992 solmitussa Maastrichtin sopimuksessa Euroopan unioni. Persianlahdella, Afganistanissa, eri puolilla Afrikkaa sodittiin. Maailmantaloudessa puhuttiin Kiina-ilmiöstä: monet länsimaiset yritykset siirsivät tuotantoaan Kiinaan.
Tiede ja tekniikka kukoistivat. Cernissä kehitettiin World Wide Web. GSM-verkkoja rakennettiin. Matkapuhelimet yleistyivät. Myyntiin tulivat ensimmäiset digikamerat ja DVD-soittimet. Dolly-lammas oli ensimmäinen kloonattu nisäkäs. Ensimmäinen eksoplaneetta eli aurinkokuntamme ulkopuolella oleva planeetta löydettiin.
Pohjolassakin meno oli osin armotonta: Vuosikymmenen alussa idänkauppa romahti, ja Suomi ajautui syvään lamaan ja pankkikriisiin. Virolainen autolautta M/S Estonia upposi Itämereen 1994. Vuosikymmenen puolessavälissä lama alkoi väistyä, ja nousua siivitti Suomen ensimmäinen jääkiekon maailmanmestaruus 1995. Se on siinä! Samana vuonna Suomesta tuli Euroopan unionin jäsen.
Hanaa! hihkuttiin Suomessa 1998 ja 1999, kun Mika Häkkinen voitti Formula 1:n maailmanmestaruudet. Häkkinen tuli kuuluisaksi myös sä-puheestaan, jota alettiin kutsua Mika Häkkis -passiiviksi.
Vuosikymmenen loppua leimasi vuosituhannen vaihtumisen odotus. Moni oli varma, että tuomiopäivä tulee. Vielä useampi uskoi, että tietojärjestelmät romahtavat. Arvuuteltiin, mitä millennium (latinan sanoista mille ja annus, vuosituhat, tuhatvuotisjuhla) tuokaan tullessaan, tapahtuuko Y2K (englannin Year 2 Kilo).
Lisää aineistoa 1990-luvulta löytyy mm.
Suomi siirtyi euroon, sai ensimmäisen naispresidentttinsä sekä hetkeksi myös naispääministerinsä ja menetti kasvonsa dopingvapaana urheilumaana. Suomalaisten ylpeys oli Nokia, maailman suurin matkapuhelinvalmistaja. Martti Ahtisaari sai Nobelin rauhanpalkinnon.
Tiedonvälitys nopeutui. New Yorkin terrori-iskua seurattiin tv:stä suorana lähetyksenä, tieto tsunamin aiheuttaman katastrofin laajuudesta levisi netitse. Kotimaassa järkyttivät Myyrmannin pommi-isku sekä Jokelan ja Kauhajoen koulusurmat.
Verkkoyhteisöt vahvistuivat. Facebookin myötä myös "tavallisen kansan" yhteydenpito sähköistyi. Rajanveto yleisen ja yksityisen tiedon välillä yllätti monet: pääministeri Vanhanen puolusti yksityisyydensuojaansa oikeudessa asti. Suomalaiset oppivat uuden käsitteen: vihapuhe.
Klassisen musiikin rinnalla myös suomalainen rockmusiikki valloitti HIM:in, Nightwishin ja Rasmuksen johdolla maailmaa. Naiset, kuten Tarja Turunen, Maija Vilkkumaa, PMMP ja Tiktak, nousivat esiin musiikintekijöinä. Hiphop nousi kellareista suuren yleisön musiikiksi. Uusi ilmiö olivat kykyjenetsimiskilpailut: ne kohottivat pinnalle mm. Antti Tuiskun ja Hanna Pakarisen.
Tv-ohjelmisto täyttyi erilaisista pudotuspeli- ja tosi-tv-sarjoista, ja lyhytaikaisestakin julkisuudesta tuli ennennäkemättömän tavoiteltua. Raja-aitoja koeteltiin: uusi Tuntematon sotilas -tulkinta kuohutti teatteriväkeä ja uudenlainen poliittinen satiiri tv-katselijoita.
Vuosikymmen Koituksen mukaanViimeistään 11. syyskuuta 2001 ilon lepattava liekki sammuu. Syyskuun 11. 9/11. WTC.
2000-luvun ensikymmen on täynnä toinen toistaan järkyttävämpiä tapahtumia: World Trade Center, terrorismia, sotia. Veritekoja oppilaitoksissa ja kauppakeskuksissa: Myyrmanni, Jokela, Kauhajoki, Sello. Ilmastonmuutos, tsunami. Lintuinfluenssa, sikainfluenssa, ties mitä pandemioita. Onnettomuuksia, ihmisoikeusloukkauksia, nälänhätää.
Mutta elämä jatkuu pienine ja suurempine sattumuksineen: Eurot otetaan käyttöön Suomessakin. Uusi perustuslaki tulee voimaan. Nokian menestystarina jatkuu. Lordi voittaa euroviisut. Suomessa järjestetään yleisurheilun MM-kisat. Tarja Halosesta tulee Suomen ensimmäinen naispuolinen presidentti ja Anneli Jäätteenmäestä ensimmäinen naispuolinen pääministeri.
Siirrymme some-aikaan. Maailmankuvamme järkkyy. Pluto luokitellaan kääpiöplaneetaksi.
Lisää aineistoa 2000-luvulta löytyy mm.
Pakolaiset, turvapaikanhakijat, maahanmuuttajat – ihmisistä puhutaan monin eri ilmauksin. Suomeen saapuu vuonna 2015 ennätysmäärä turvapaikanhakijoita, yhteensä 32 476 ihmistä. Maailmalla vallitsee suurin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan.
Tiede, kuten sen luonteeseen kuuluu, edistyy: CERNissä mahdollisesti löydetään Higgsin bosoni. Marsin pinnalle laskeutuu luotain. Ihmisen kantasoluja kloonataan onnistuneesti. Espanjassa tehdään täydellinen kasvojensiirto. Gravitaatioaaltojen löytyminen vahvistetaan.
Digitaalinen vallankumous jatkuu väkevänä: Internet ja kännykät alkavat olla kaikkien tavoitettavissa, ja älypuhelimet yleistyvät. Sosiaalinen media kasvaa voimakkaasti. Liikkuvan kuvan suoratoisto tulee mahdolliseksi internetin nopeutumisen myötä. Peliteollisuudesta Angry Birdseineen tulee miljardibisnestä Suomessakin.
Eikä tässä vielä kaikki! Mediajulkisuudessa pöhistään Slushista, startupeista, konmarituksesta, nyhtökaurasta, vihiksistä, hyönteissyönnistä... Myös sosiaalisessa mediassa tahti kiihtyy: joka päivä #somekohu uus.
Lisää aineistoa 2010-luvulta löytyy mm.
Aineistoa 2020-luvulta löytyy mm.
Arkistoina löytyvät mm.